Yksittäisen maatilan kannalta toimintaympäristö on kuulemma palannut normaaliksi. Lainojen korko on taas normaali, kyllä, niin se on, ja satotasokin 2024 oli tyypillinen. Tiedä häntä sitten missä.
Täällä Mustijoen yläjuoksun savisilla rinnemailla Keski-Uudenmaan pohjoisreunalla viljojen sato oli perin konu(kehnonlainen). Ei ehkä katovuosi, mutta lähellä sitä oltiin. Huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun satoi yhteensä 7 mm. Ja helle porotti lähes koko ajan. Koskaan ennen pihanurmikko ei ole palanut ruskeaksi jo toukokuussa. Kesäkuussa tuli kaksi ukkosellista kuuroa, joista vettä saatiin teoriassa 38 mm, mutta todellisuudessa rinnemailta rankat vesikuurot valuvat piiriojiin. Ja helle jatkui. Vasta heinäkuun puolivälistä lähtien vettä alkoi sataa sen verran, että sillä oli vaikutusta kasvustoihin. Keskimäärin 2,5 tonnia hehtaarilta tuli kevätviljojen satoa näillä kulmilla. Siitä kun jättää 500 kg hehtaaria kohden tilasiemeneksi ensi vuodelle, niin 2 tonnia hehtaarilta on myyntiviljaa. Jos normaalina kevätviljojen satotasona pidetään 4 tonnin hehtaarisatoa, on sellainen saatu viimeksi vuonna 2017.
Onneksi tätä onnea pilkk..., anteeksi paikkaa, nykyinen viljan tuottajahinta. Siinä on palattu hyytävään normaaliin. Kevätvehnän hinta on nyt syyskuussa 2024 170 €/tn, rehuohran 150 €/tn,rehukauran 155 €/tn ja rukiin 185 €/tn. Rehuohraa kun myy nykyisen rekkakuorman 50 tonnia, saa siitä tilitystä yhteensä 7.500 € alv. 0 %. Siitä vaan traktori- ja puimurikaupoille. Sellainen telatraktori on kuulemma tehokas, sopii erityisesti hiili- ja regeneratiiviseen viljelyyn, viestii omistajansa sosioekonomisesta asemasta ja maksaa itsensä takaisin hetkessä lisääntyneen tehokkuuden myötä. Ainoastaan 1.000 hehtaaria on sitä ohraa viljeltävä, että saa edes bruttona laskien traktorin hinnan kasaan. Tuotantokulut huomioiden tarvittaneen ohraa myyntiin yli 2.000 hehtaarin alalta. Artisti maksaa niin kuin aina.
Mennyttä aikaa ovat kevään 2022 hinnat. Vähän kaikesta viljasta sai yli 400 €/tonni ja moni tarkka viljelijä kiinnitti samalla vuoden 2023 sadon. Vielä saman vuoden syksyllä taisi saada viljasta 375 €/tn. Mutta on niitäkin viljelijöitä, jotka kiinnittivät vuoden 2021 keväällä kiinteähintaiset sopimukset alle 200 euron tonnihintaan, mikä kyllä kirpaisi. Tämän vuoden syksyllä, jos se joskus tulee, viljojen hinnat ovat tosiaankin laskeneet samalle tasolle kuin ne olivat ennen Covid 19 -epidemiaa ja Venäjän vuoden 2022 julmaa hyökkäyssotaa naapurimaahansa.
Liiketalouden sääntöjen mukaan maatalouden menojen tulisi muuttua samassa suhteessa tuotteista saatavan hinnan kanssa. Se on tapahtunut valitettavasti vain osittain. Maatalouden koneiden ja laitteiden, sekä niiden huoltokustannusten hinnat ovat edelleen samalla tasolla kuin ne olivat korkeimmillaan. Lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden hinnat sen sijaan ovat onneksi seuranneet varsin hyvin viljan hintaa, kun niiden huippuhinnasta on sulanut 90 %. Ostorehujen hinnoista on sulanut n. 50 %, mutta edelleen ne ovat suhteettoman kalliita viljan nykyhintaan verrattuna. Rehujen hintatasoon vaikuttanee maidon, sianlihan ja sonnilihan tuottajahinnan maltillisempi pudotus vuoden 2022 tasosta.
Niillä korteilla on pelattava, mitä on jaettu, eikä auta itku markkinoilla. Kyllä näilläkin tuottajahinnoilla ja kustannustasoilla pystyy maatilaa pyörittämään niin kuin on ennenkin tehty. Näin luottorengin näkökulmasta huolettaa, ovatko kaikki aloittavat viljelijät muistaneet varautua tähän nykyiseen korkotasoon. Samoin on huolestuttavaa, uskalletaanko ja pystytäänkö tekemäänriittävästi sukupolvenvaihdoksia ja rakennus- sekä koneinvestointeja. Ilman investointeja ei suomalaisella ruokahuollolla ole tulevaisuutta.
Comments