Suomalaiset maanviljelijät ovat reagoineet aivan oikein viime vuosien epävarmoihin aikoihin. Kun ei ole ollut minkäänlaista varmuutta maataloustuotteiden, tai tuotantopanosten hinnoista, on ollut viisasta elää suu säkkiä myöden. Toivotaan parasta, mutta varaudutaan entistä heikompiin tuottajahintoihin.
Varsinkin viljan hinta on vaihdellut kymmeniä prosentteja yhden vuoden aikana kuluneen neljän vuoden sisällä. Keväällä 2022 maksettiin leipävehnästä perushintaa 410 €/tonni, ja tänään 58 % vähemmän. Samalla on palattu siihen vanhaan virteen, että tyypillisen viljatilan kokonaisliikevaihto on jokseenkin 1.000 €/ha. Sadan hehtaarin viljatilan tilille tulee siten vuodessa rahaa n. 100.000 €. Siitä tulisi pystyä käyttämään koneiden uusimiseen n. 15 %, mikä on euroissa 15.000 €/v./maatila. Ja niin se vaikuttaa olevankin, kun Suomen maatilat investoivat tilastojen mukaan koneisiin yhteensä n. 600 M€ vuosittain.
Jokainen meistä tietää, että tuo summa ei riitä pitämään nykyistä konekantaa samassa kunnossa kuin se on nyt. Joskus saattoi lähteä ostamaan työkonetta traktorin perään kymppitonni takataskussa. Mutta nyt on oltava suurempi takatasku, kun keskikoinen kylvölannoitin maksaa 45.000 €, hyvät kyntöaurat 50.000 € ja reilumpi kesantomurskain 35.000 €. Puhumattakaan uudesta keskikokoisesta (yli 200 hv.) traktorista, tai leikkuupuimurista. Niiden osalta on mentykin siihen tilanteeseen, että vain urakoitsijat ja parhaat karjatilat ostavat uusia koneita ja pelkästäviljanviljelystä elävät ostavat käytettyjä traktoreita ja puimureita. Kehittävä viljatila joutuukin tinkimään maatilastaan saamasta elantomenosta, ja käyttämään senkin koneiden ylläpitoinvestointeihin. Silloin se sadan hehtaarin viljatila pystyy käyttämään vuosittain n. 40.000 euroa koneinvestointeihin, mikä alkaa jo riittämään ainakin työkoneiden hankintaan. Haasteeksi jää vielä yksityismenojen kattaminen, mikä täytyy ottaa joko puunmyynnistä, muusta yritystoiminnasta tai palkkatöistä. Niinpä, ei siinä mitään järkeä ole.
Maitotilojen investoinnit keskittyvät lähinnä tuotantorakennukseen (navetta), ja sitä palveleviin koneisiin. Se on hyvin perusteltua, koska maatilan pitää keskittyä ydinliiketoimintaan ja se on maitotilalla navetassa. Siitä huolimatta maitotilan ja muidenkin karjatilojen investointimäärät ovat huomattavasti suurempia kuin ovat viljatilojen. Tilastojen mukaan tyypillinen uusi navetta vuonna 2023 oli 2 robotin pihatto, jossa on n. 130 lehmäpaikkaa. Kokemuksen perusteella sellaisen toteutunut rakentamismeno on n. 1.500.000 €. Hinnasta kohdistui koneisiin n. 40 % ja rakennuksen osuuteen 60 %. Tyypillinen edullinen lypsylehmäpihatto oli 3-rivinen ns. kapearunkoinen rakennus, jossa oli visiiriruokinta ja lannanpoistoon avokourut. Hyvä esimerkki edullisesta navettarakentamisesta on 4dbarn-suunnittelutoimiston 2 eco navettamalli, jossa 2 robotin pihatto rakennettaisiin 1.100.000 €:n hintaan. Pihatto olisi edelleeninvestointiavustusten piirissä.
Investointitukea haettiin viime vuonna 124 navettainvestointiin, joiden kustannusarviot olivat yhteensä 18 M€. Keskikokoinen navettainvestointi oli siten n. 145.000 €:n suuruusluokkaa. Siitä voidaan päätellä, että investoinneista suurin osa oli peruskorjauksia ja laajennuksia, ja em. uusia 2 robotin navetoita oli vain muutamia.
Maatilojen epävarmuus alkaa hiljalleen helpottaa. Viljan ja lannoitteiden hinnat lienevät vakiintua nykyiselle tasolleen. Samoin maidon tuottajahinnan voisi olettaa säilyvän nykyisellä tasollaan n. 0.45 €/l. Maatalouslainan korko lienee vielä hieman laskevan, mutta tuskin enää merkittävästi. Polttoaineiden hinnat ovat laskeneet ja sähköenergian hinta on Suomessa Euroopan edullisimpia. Polttoaineiden hinnanmuutokset ovat aina yhtä jännä juttu. Kun öljyn hinta nousee, nostetaan sillä perusteella lähes kaiken mahdollisen hintoja. Mutta kun öljyn hinta laskee, ei siitä hiiskahda kukaan mitään. Siksi pitääkin reagoida markkinoihin; pidetään viljat varastossa näillä hinnoilla ja ostetaan öljyvarastot täyteen. Kunhan kassa sen kestää.
Vielä kun tiedetään, että lohet uivat vastavirtaan, niin olisiko jo aika suunnitella investointeja vuosille 2025 ja 2026?
Commenti